Naurua, iloa toit harmaaseen.
Lämpöä ja läheisyyttä , kylmyyteen.
Muistutit siitä kuka olen.
Millainen haluan olla.
Olen valmis!
Kun kohtaan sinut.
En ole todella pitkään aikaan kirjoitellut tänne. Monesti olen miettinyt että lisäisin jonkun vanhan tekstin. Mutta se ei ole tuntunut hyvälle ratkaisulle kun on ollut tunne ettei minulla ole sanottavaa.
Nyt pitkästä aikaa minulla on jälleen se tunne että voisin jotain jakaa kanssanne.
Viimesen viikon aikana on sattunut hassuja tilanteita. Jotka ovat muistuttaneet minulle siitä kuka olen ja millainen haluan olla.
Viime viikolla tuli minun hyvä ystäväni käymään luonani pitkästä aikaa. Ennen tätä taisi mennä 1/2 -1 vuosi viime kerrasta kun saatiin kalenterit sovitettua niin yhteen että olisi pidempäänkin keretty turista.
Keskustelun lomassa aloin muistaa miksi olen tehnyt tiettyjä valintoja viime vuosien aikana, muistin myös syyn ja seurauksen. Aikasemmin olin muistellut mikä minä halusin olla pienenä tyytönä tai miksi tulla. Pakko myöntää että jokainen valintani on vienyt tavalla tai toisella lähemmäksi niitä toiveita mitä sillon olen jo miettinyt.
Suurin ahaa elämys tulikin siitä ettäkun oli pitkään tuntunut sille että kävelin sumussa ja en oikein tiennyt mitä teen, miten, miksi ja mihin olen menossa niin huomasin että vaikka suunta ehkä ollutkin kateissa niin aina olen vaistonvaraisesti mennyt eteenpäin.
Seuraava tapahtu suunilleen viikkoa myöhemmin. Hyvän ystäväni rytmi ryhmä rämä saapui kaupunkiin ja valtasi paikallisen kuppilan. Toki menin moikkaamaan heitä ja vaikka alkuillan väsymys meinaskin syöstä illan turmioo heti kättelyssä niin löysin takaisin moodiin tanssin. Tanssin jalkani no ainakin jumiin osittain ja aivot narikkaan. Rentouduin vaikka se ei ehkä sille täysin näyttänytkään.
Jälkeenpäin hyvän ystäväni kanssa jutellessa, irvistellessä ja hullutellessa muistin sen minun iloisen puolen ja hulluttelevan puolen joka on jotain mistä pidän itsessäni. Sen voimalla vaan jaksan paremmin arjen keskellä. Muistin myös että minulla on ihmisiä ympärillä joiden seurassa voin hullutella ja hullutella myös yhdessä! Ilo jaettuna on isompi ilo! Seuraavana päivänä katsellessani hänen heikohkompaa oloaan muistin että minä välitän myös ihmisistä ja osaan sen näyyttää myös omalla laillani. Joskus jopa kertoakkin.
Ihmettelinkin mielessäni miten saatoin unohtaa nämä asiat tai mihin ne meni näkymättömiin josta en meinannut itsekkään löytää. Kai minä olen elänyt jossain omassa pikku kuplassa ja mennyt menemistä vaan ilman pysähdystä tai mitään mikä olisi saanut minut heräämään ja näkemään.
Kiitos kuuluukin nälle hyville ystävilleni herättämisestäni!! <3
Koitan jäleen toimia niin että voin olla tyytyväinen itseeni ja elää enemmän hyvien puolieni kautta kuin niiden huonopien. Näin saan itse elämästäni enemmän ja muut minun mukana kulkevat.
Tämä voisi olla yksi tavoitteistani tälle vuodelle!
Lähdetkö sinä samaan mukaan? .. Tehdäänkö tästä vuodesta itse itsellemme parempi ? Yhdessä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti